Virtsaputken stimulointi eli sounding: riskit ja milloin hakea apua

Suljettu virtsateitä esittävä tiedote ja steriilipakkaus tutkimusvälineineen vaalealla pöydällä.

Virtsaputken stimuloinnista käytetään usein englanninkielistä nimeä sounding. Siinä virtsaputkeen viedään esine, ja siihen liittyy todellisia vamman, verenvuodon, tulehduksen ja vierasesineen riskejä. Tämä opas kertoo, mitä lääketieteellisistä lähteistä tiedetään ja milloin on tärkeää hakeutua hoitoon. Se ei ole välineen käyttöohje.

Opas käsittelee soundingin riskejä ja hoitoon hakeutumista, ei välineen käyttöä.

Mitä sounding tarkoittaa?

Soundingilla tarkoitetaan yleensä muun kuin terveydenhuollon ammattilaisen tekemää esineen viemistä virtsaputkeen seksuaalisen tuntemuksen vuoksi. Virtsaputkea voidaan tutkia tai laajentaa myös lääketieteellisessä hoidossa, mutta se on eri tilanne: silloin ammattilainen arvioi tarpeen ja toteuttaa toimenpiteen hoitokäytännön mukaisesti. Lääketieteelliseen käyttöön tarkoitettu tutkimusväline ei sellaisenaan tee omatoimisesta käytöstä turvallista.

Virtsaputki on herkkä osa virtsateitä. Siihen joutunut esine voi vaurioittaa kudosta, juuttua virtsaputkeen tai kulkeutua rakkoon. Euroopan urologiyhdistyksen miesten vammoja käsittelevä ohje mainitsee vierasesineen asettamisen yhtenä harvinaisena etuvirtsaputken vamman syynä. Lääketieteellisissä tapausjulkaisuissa on kuvattu muun muassa verenvuotoa, tulehduksia, virtsaamisvaikeuksia ja kirurgista poistoa.

Riskien yleisyyttä ei tunneta tarkasti

Soundingia koskeva lääketieteellinen näyttö koostuu suurelta osin yksittäisistä tapauskuvauksista ja rajatuista potilasaineistoista. Niistä ei voi laskea, kuinka usein komplikaatioita tapahtuu kaikille toimintaa kokeileville. Haitta voi silti olla vakava, ja oireiden ilmaantuminen voi viivästyä. Siksi omaa tilannetta ei kannata arvioida vain sen perusteella, miltä heti tapahtuman jälkeen tuntuu.

Vamman mahdollisia merkkejä ovat kipu, verenvuoto virtsaputken suulla tai näkyvä veri virtsassa sekä kirvely tai vaikeus virtsata. Esine voi myös jäädä sisään tai liikkua syvemmälle. Silmin havaittava veri virtsassa tulee Terveyskirjaston mukaan tutkia, vaikka se loppuisi itsestään; runsas verenvuoto tai verihyytymät edellyttävät välitöntä hoitoon hakeutumista.

Milloin pitää hakea apua?

  • Jos esine jää virtsaputkeen tai rakkoon, hakeudu heti päivystysarvioon. Älä työnnä sitä syvemmälle äläkä yritä uusia poisto- tai työntöyrityksiä kotona.
  • Jos virtsassa näkyy verta, ota yhteys terveydenhuoltoon. Runsas verenvuoto, hyytymät tai voinnin heikkeneminen vaativat välitöntä apua.
  • Jos et pysty virtsaamaan virtsaamistarpeesta huolimatta, ota yhteys kiireelliseen terveydenhuoltoon. Päivystyshelppi neuvoo ottamaan yhteyttä kiirevastaanotolle tai Päivystysapuun 116117, jos virtsaaminen ei ole onnistunut 6–8 tuntiin.
  • Jos sinulla on jatkuvaa kipua, kirvelyä, kuumetta tai muuta uutta virtsatieoiretta, kysy terveydenhuollosta arviota. Älä yritä hoitaa mahdollista vammaa tai tulehdusta työntämällä virtsaputkeen lisää esineitä tai aineita.

Kerro terveydenhuollossa suoraan, mitä tapahtui

Jos hakeudut hoitoon, kerro mahdollisimman selkeästi, mitä tapahtui ja milloin, jäikö jokin esine sisään sekä mitä oireita sinulla on. Jos tiedät esineen materiaalin tai koon, kerro myös se. Nämä tiedot auttavat ammattilaista valitsemaan tilanteeseen sopivan tutkimuksen ja hoidon. Seksuaalinen syy ei vähennä oikeuttasi saada asiallista hoitoa.

Sounding ei ole sama asia kuin eturauhasen stimulointi

Virtsaputkeen viedyn esineen ja eturauhasen stimuloinnin anatomia ja riskit ovat eri asioita. Jos etsit yleistä tietoa eturauhasen stimuloinnista, lue myös eturauhasen stimuloinnin opas. Se ei ole ohje virtsaputkeen kohdistuvaan toimintaan.

Lähteet

Teksti tarjoaa yleistä tietoa eikä korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota. Jos jokin esine on jäänyt virtsateihin tai virtsaaminen ei onnistu, hakeudu viipymättä arvioon.